Ajaa'iba Qaama namaa heeysaa

Ajaa’iba qaama namaa kheeysaa

1. 1. Onneen teenya amatatti hoggaa miliyoona 35 dhiiga qaamaan gahuuf dhahatti. Guyyatti hogga 100,000 waan dhihaatu dhahatti.
2. 2. Qaamni keenya dhiiga liitra 5.6 dhihaatu qaba. Dhiigni litira 5.6 kuni qaama keenya keeysa daqiiqaa takkatti hogga 3 naannawa. Guyyaa takkatti dhiiyni deemsa kiloomeetra 19,000 dhihaatu qaama keeysa deema.
3. 3. Osoo hidda dhiiga ilma namaa Artarii, veenii fii kaabillarii jiru hunda moggaa moggaan walitti hidhanii diriirsan kiloomeetra 100,000 taha. Kuni hogga lama dachii guutiin naannawee irraa hafa.
4. 4. Mataan namaa (Skull) hoggaa laalaan lafee takka fakkaata garuu lafee 22 walitti maxxante irraa uumame. 
5. 5. Osoo qaamni ilma namaa kan waa dhaakhu (Digestive track) kan jedhaniin diriirfamee gad lakkifame meetira 6 hanga 9 dheerata.

Rabbiin ol tahe akki je’u:

وَفِي أَنفُسِكُمْ ۚ أَفَلَا تُبْصِرُونَ

“Qaama kheeysan kheeysatti (mallattoo dandeeytii Rabbii, tokkichummaa isaa agarsiisuu jira) hin agartanii?!” 

Rabbiin kana hunda taphaaf hin uumne, Inni dhugumaan irri'na hundarraa qulqullaawe.

DARSII AQIIDAA 9FFAA

♥♥♥♥♥♥DARSII AQIIDAA 9FFAA ♥♥♥♥
^^^^^ Share godhuu keetiin namni tokko qajeeluu mala^^^^^
~~~~~~~~ Share Godhaa~~~~~~~~~
Barnoota Madda Islaamaa Hordofuuf peejii teenya like godhaa.
https://www.facebook.com/pages/Madda-Islaamaa/492709404102348
Sagaleen warri Hordoftan Aqiidaa 10ffaa wajiin walirratti Isiniif gad dhiifna. Dhiifama nuuf godhaa, Obsaan eeggadhaa!!

Darsii Aqiidaa 8ffaa keeysatti Gosoota Shirkii gurguddoo barannee jirra.
Arra boqonnaa haarawa jalqabna.
SHIRKII XIQQOO
G1. Shirkii xiqqoon maali?
D1. Shirkii xiqqoon garsiifannaadha (na argaa fii na dhagayaaf dalaguudha)
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Inni Rabbii isaa Qunnamuu kajeelu, dalagaa gaarii haa dalagu ammas Ibaadaa Rabbii isaa keeysatti tokkoollee hin qindeeysin} Al-Khaf:110
Ammas Rasuulli S.A.W akkana jedhan:
(Irra sodaatamaan wanni isinirraa sodaadhuu shirkii xiqqoodha, sunis garsiifannaadha.) Imaamu Ahmadtu gabaase.
Fakkeenyi shirkii xiqqoodhaa, akka jecha nama tokkooti: “osoo Rabbii fii Abaluu jiraachuu baatee akkanan taha ykn waan Rabbiin fedhee fii ati feeteetu naaf argame.” Jechuudha.
Ragaan jecha Rasuulaati S.A.W.
(waan Rabbiin fedhee fii abalu fedhe hin ja’inaa, garuu waan Rabbiin fedheetu tahe eegas waan abalu fedhe je’aa.) Abuu Daawudtu gabaase.
**** Shirkii Xiqqoon Ibaadaa namni na haa arguufii na haa dhagayuuf dalaguudha. Ibaadaa akkasii Rabbiin hin qeebalu. Rabbiin waan Isa qofaaf dalagan qofa qeebala. Osoo waan facebook gubbatti barreeysinuu fi facaafnullee tahe Rabbi qofaaf yoo hin tahin humaa qeebaltii hin argattu. Akkuma amma dura baranne dalagaan qeebalamuuf Shirxii 3 qabdi sanirraa tokko Ikhlaasa, Rabbi qofaaf Ibaadaa dalaguudha.
Garsiifataaf namni waa dalagu fakkenyaaf akka nama Osoo Qur’aana Qara’uu ykn Osoo salaatuu hoggaa nama arge Qur’aanaa fii salaata akka malee bareechuuti, Ykn akka nama hogga nama arge salaataa fii Qur’aana jabeeysuuti, san hundi na argaaf jecha dalaga. Rabbiin irraa hin qeebalu dalagaa akkasi.
G2. Allaaha maleen kakachuun ni tahaa?
D2. Allaaha maleen kakachuun hin tahu.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Lakkii! Rabbii kiyyaan kakadhee ni kaafamtan, je’i.} At-Taghaabun: 7
Ammas Rasuulli S.A.W. akkana jedhan:
(Namni Allaaha maleen kakatu dhugumatti [Rabbiitti] qindeeyse.) Imaamu Ahmadtu gabaase.
Ammas akkana jedhan S.A.W:
(Namni kakatu Rabbiin haa kakatu, takkaa haa usuu/haa callisuu.)
Bukhaarii fi Muslimtu irratti waliif galee baase.
**** Aayaataa fii Hadiisarraa wanni ifa bahu, namni kakachuu barbaade Rabbi qofaan kakkachuu qaba.
Sani achitti waan biraatiin kakkachuun dhorgaadha. Fakkeenyaaf akka ummanni Kiristaanaa Maryamii fii Malaaykootaan kakatan, akkasumas akka warri Mushirkootaa taabootaa fii qabriin kakatan.
Muslimoonni kan ittiin kakatan Rabbi qofa.
Darsiin Aqiidaa 9ffaan asumarratti xumurama.
Rabbiin warra waan barateen fayyadamu nu haa godhu.
Muslimoota bakka hundatti haa nassaru. Adawwii Islaamaa Rabbi haa caccabsu.
Darsii/Barnoota Madda Islaamaa kan feesbuukin qophaawu kana Muslimoota itti afeeruun akka irraa fayyadaman haa goonu.
As wr wb.

DARSII AQIIDAA 8FFAA

♥♥♥♥♥♥DARSII AQIIDAA 8FFAA ♥♥♥♥
^^^^^ Share godhuu keetiin namni tokko qajeeluu mala^^^^^
~~~~~~~~ Share Godhaa~~~~~~~~~
Barnoota Madda Islaamaa Hordofuuf peejii teenya like godhaa.
https://www.facebook.com/pages/Madda-Islaamaa/492709404102348
Sagaleen Dhageefachuuf As tuqi: http://goo.gl/IGusp
Darsii 7ffaa keeysatti Gosa Shirkii Guddoorraa muraasa laallee jirra. Arra hanga irraa hafe wajjiin laalla.
G=Gaafii jechuudha.
D=Deebii jechuudha.
G12. Qabriidhaan ni xawaafna (ni naannoynaa) akka isiin Rabbitti dhihaannuuf??
D12. Kaba’abaan malee hin xawaafnu.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Haa naannawan (haa xawaafan) mana turaa saniin (ka’abaadhaan) }
Al-Hajj:29
** Rabbiin ol tahe Muslimoonni ka’aabaadhaan haa naannawan je’a. Garuu Ka’aabaa malee wanni biraa tan xawaafa Isiin godhan, tan Rabbitti nama dhiheeysitu hin jirtu. Qabriin xawaafuun Shirkii Guddoodha.
Ammas Rasuulli S.A.W akki je’e:
(Namni ka’abaan marraa 7 naannawee Rak’aa lama salaate akka nama gabra bilisoomseeti}
Ibnu Maajaatu gabaase
**** Rasuulli s.a.w Ka’abaan Naannawuun Ibaadaa guddoo akka taate nuuf himee jira. Kanaaf Qabriin Naannawuun Ibaadaa Rabbii qofaaf haqa godhamtu waan biraatiif kennuudha. Qabriin Naannawuun Shirkii Guddoodha, Qabrii Abbaa fedhee Osaa taates.
G13. Hukmiin sihrii (falfalaa) maali?
D13. Falfala (sihrii) dalaguun Kufriidha (nama kafarsiisa).
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Garuu sheeyxaanni Kafaranii jiran Ilma namaa falfala barsiisuudhaan}
Al-Baqaraa 102
***Aayaata tanarra wanni hubannu, Falfala nama barsiisuun kufrii akka tahe. Dalagaa Sheeyxaanaa akka tahe hubanna.
Ammas Rasuulli S.A.W akkana jedhan:
(Waa torba tan nama halaakturraa fagaadhaa: Rabbiitti qindeeysuu (shirkiirraa), falfala dalagurraa…) Muslimtu gabaase
*** Rasuulli s.a.w Diilii torba tan Azaaba nama neyxu irraa fagaadhaa nuun je’a, tan duraa Shirkiidha, tan lammaffaa falfala ykn sihrii dalaguudha. Sihriin/falfalli Shirkii Guddoodha.
G14. Warra waa raaguu fii warra falfala dalagu beekkumsa namaaf hin mullanne ykn gheeybii keeysatti ni dhugoomsinaa?
D14. Hin dhugoomsinu.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Wanni samii fii dachii keeysatti jiru kan waan ijji namaa hin agarre (gheeybii) beekuu hin jiru Allaaha malee} An-Naml: 65
*** Aayaatarraa wanni ifa bahu, gheeybii ykn waan Ilmi nama hin agarre namni beeku hin jiru Rabbi malee. Kanaaf namni waan ganaa dhufuu fii waan biraa tan hin mullanne himu hundi ni kijiba.
Ammas Rasuulli S.A.W akkana je’e:
(Inni nama waa raagutti dhaqe ykn falfala nama dalugutti dhaqe, kan waan inni jedhu dhugoomse, waan Muhammad irratti buufametti kafaree jira) Ahmadtu gabaase
*** Hadiisa keeysatti Rasuulli s.a.w namni nama falfala dalugutti dhaqee waan inni je’een dhugoomse kaafira akka tahe addeeysee jira. Namni warra waa raaguurraa gheeybii dhagayee dhuga je’ee fudhatu Amantii Islaamaatti Kafaree jira. Kanaaf Falfaltuu ykn Raayduu dhugoomsuun, Itti dhaqanii gheeybii Isaan gaafatanii dhugoomsuun Shirkii guddoodha.
G15. Namni tokkolleen gheybii ni beekaa?
D15. Waan hin mullanne (gheeybii) tokkolleen hin beeku, Ergamtootarraa kan Allaahaan beysise malee.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{[Rabbiin] beekaa waan hin mullanneti, gheeybii isaa tokkolleef hin mullisu, Ergamtootarraa nama inni filateef malee.}
Al-Jinn: 26-27
*** Aayaata keeysatti wanni Ifa bahu Gheeybii/ waan hin mullanne namni beeku hin jiru Rabbi malee. Garuu Rabbiin Ergamtoota Isaa keeysaa abbaa fedhe waan hin Mullanne ni beeysisa. Fakkeenyaaf Rasuulli s.a.w waan Guyyaa Qiyaamaa tahu hedduu nuf himee jira, Rabbiitu Isa beeysise. Waan Inni hin beynes ni jira Fakkeenyaaf Qiyaamaan yoom akka taatu namni tokkolleen hin beeku. Rasuulaa fii Jibriil hin beekan, Rabbi malee.
Ammallee Rassuulli S.A.W akkana jedhan:
((gheeybii Allaaha malee tokkolleen hin beeku.)) Xabraniitu gabaase
** Hadiisni waanuma Aayaata keeysatti dabre san sabachiisa. Gheeybii Namni tokko hin beeku, Rabbi malee.
G16. Jibrii fii hamartii akka rakkoo nurraa deebistuu fii akka Rabbitti nu dhiheeysituuf ni uffannaa/ ni kaayyannaa?
D16. Hin uffannu.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Yoo Rabbiin rakkoon si tuqe inni deebisu hin jiru isa malee.}
Al-An’aam: 17
**** Rakkoo kan namarraa deebisu Jibrii hidhachuu Osoo hin taane Rabbii qofa. Balaa Rabbiin namatti dabarse wanni namarraa deebisu hin jiru. Kanaaf Jibriitu Rakkoo narraa deebisa je’anii kaayyachuun Shirkiidha.
Ammas Rasuulli S.A.W akkana jedhan:
(Isiin laafina malee siif hin idaatu, ifirraa baasii darbi, osoo Isii ifirraa qabduu yoo duute silaa hin milkooytu zabana dhufaa tahe hunda.) Haakimtu gabaase.
*** Hadiisa keeysatti wanni ifa bahu Jibriitu Rakkoo narraa deebisa je’ee namni kaayyatu nama kasaare. Shirkii tahuu Isiiti kan kasaaraa zalaalam Isii godhe.
G17. Ija Namaatiif Qarxaasaa fii tamiimaa ni finifannaa?
D17. Hin fannifannu ija namaatiif.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Yoo Rabbiin rakkoon si tuqe inni deebisu hin jiru isa malee.} Al-An’aam: 17
*** Aayaatarraa wanni hubannu Qarxaasa Osoo hin taane kan Rakkoo namarraa deebisu Rabbi qofa.
Ammas Rasuulli S.A.W. akkana je’e:
(Inni qarxaasa fannifate, dhugumatti sharkii dalagee jira.)
Hadiisni sahiiha Ahmadtu gabaase
Qarxaasa jechuun waan ija namarraa morma ykn harkatti fannifatani.
Rasuulli s.a.w Namni Qarxaasa fannifate shirkii dalage jechuun mirkaneeysee jira. Kanaaf Muslimni waan hunda Rabbiitu narraa deebisa je’ee bilisummaan jirachuu qaba. Ahbaash Qarxaasa fannifatuu akka waan Rabbii fii Rasuulli s.a.w itti ajajanii godhanii odeeysan. Suni ammoo kijiba Isaaniiti, Ragaa takka itti hin qaban. Rabbii fi Rasuulli s.a.w Qarxaasa fannifatuun Shirkii akka taate ibsanii jiran. Qarxaasaatu balaa narraa deebis je’ani fannifatuun Shirkii guddoodha.
G18. Seera Islaama faalleeysuun dalagachuu murtiin isaa maali?
D18. Seera Amantii Islaamaa faalleeysuun dalagachuun Kufriidha, yoo Isiidhaan dalagachuun sirriidha je’e ykn toltuu tahuu isii yoo amane.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Inni waan Allaahaan buuseen murtii hin goone, ormi sun kaafirtoota.}
Al-Maa’idaa: 44
*** Namni Muslimaa Murtiin ykn Seerri Seeraa Oli seera Rabbiin Murteeysee dabarse tahuu amanuu qaba. Seerri Ilmi namaa Rabbii faalleeysee tumu hundi dhara, Baaxila, kufaadha. Seera Ilmi namaa Amantii Islaamaa faalleeysee tumu hunda siirrii akka hin tahinii fii jallina ykn kufrii akka tahe beekuun barbaachisaadha. Dimookraasii tahu, seera Gadaa tahuu, Seera Afooshaa tahuu, Seera ittin bulmaata dhaabbataa tahuu, Seera mana keenya keeysatti ittin jiraannu tahuu hundi Isaa yoo Seera Rabbii fii Rasuulaa s.a.w khallafe/ faalleeyse Kufriidha. Itti amanu Kufriidha, Sirri je’anii harka Isiif dhahuun kufriidha. Yoo dirqamni nama godhe malee qalbiin jaalataa itti dalagachuun Kufriidha. Rabbirra Ilma namaa caalchisuudha.
Ammas Rasuulli S.A.W akkana jedhan:
(Waan dura taa’owwan Isaanii kitaaba Allaahaatiin hin murteessiniin (hin bulchiniin), ammas waan Allaahaan buuse waan hin filatiniin, Allaahaan isaan jiddutti hammeenya buusu malee hin olu.)
Ibnu maajahitu gabaase.
**** Hadiisarraa wanni hubannu Muslimoonni hoggaa hunda Qur’aana Rabbiin buuseen buluu qaban, yoo akkas hin taane Rabbiin hammeenya Isaan jiduutti buusa, Isaan Xiqqeeysa. Akkuma Amma adunyaa Islaamaa agarru kana, Kunoo Xiqqannee Kaafirri akka fedhetti Muslimootatti taphataa jira. Rabbi nu haa dhaqabu. Ahbaash biratti Qur’aanaan Bulla je’anii yaaduun qofti Kufriidha. Tanaaf Adawwiin Islaamaa Isaan jaalatti.
G19. Yoo sheyxaanni si heewasee eenyuutu Rabbi uume siin jedhe maal goota?
D19. Rabbiin tiyfamta.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{yoo si waswaase sheeyxaanarraa heewasaan tokko Allaahaan tiyfami, Inni dhagayaadha, beekhaadha.} Fussilat: 36
Ammas Rasuulli S.A.W. akkaataa heewasa sheeyxaanaa itti ifirraa deebifnuu nu barsiisee jira, akkana jechuudhaan:
(Allaahatti amane, Ergamtoota isaatti amane, Allaahaan Tokkicha, Allaahaan kan wanni hundi itti haajamtu, hin dhalle, hin dhalatamne, fakkaataan tokkolleen isaaf hin taane.) eeganaa gama bitaa isaatti hoggaa sadii haa tufu, Sheeyxaanarraa haa maganfatuu (haa tiyfamuu), haa dhowwamuu, suni sheeyxaana isarraa ni ofa).
Hadiisni dabarsine kun dimshaasha hadiissan sahiiha bukhaarii, Muslim, Ahmad fi Abuu Daawud gabaasani.
**** Sheeyxaana kan Namarraa deebisu Rabbiin Tiiyfamuudha.
G20. Galanni shirkii guddoodhaa maali?
D20. Shirkii guddoon sababaa ibidda (azaabaa) keeysatti zalaalam turuu/hafuu namatti taati.
Ragaan jecha Allaahaa ol taheeti:
{Isa Allaahatti qindeysu, Allaahaan dhugumatti jannata isarratti haraama godhee jira, bakki inni qubatu ibidda, warra (Rabbitti) qindeeysuuf tumsaan hin jiru} Al-Maa’idaa: 72
Ergamaan Rabbii S.AW. akkana jedhan:
(Inni Allaahatti qindeeysaa Rabbi qunname Ibidda seena) Muslimtu gabaase.
*** Aayaataa fii Hadiisa keeysatti wanni hubatamu, Shirkii dalaguun galanni Isii Azaaba, kan keeysaa bahuun hin jirre. Nama Irraa towbate du’e malee. Kanaaf Gosa Shirkii Asii olitti dabarsine hunda irraa fagaachun barbaachisaadha. Rabbiin cubbuu hunda osoo hin towbanne du’anis fedhuu namaaf araarama, fedhu hanga badii sanii adabee Jannata nama naqa waan Shirkii hin dalaginiin. Ahbaash Shirkii Asi olitti dubbanne san hunda akka daleeynu Itti nu yaaman. Rabbiin Shirkii Ahbaash itti nu yaamturraa nagaya nu haa baasu.
G21. Ibaadaan Shirkii wajjiin ni fayyadaa?
D21. Shirkii waliin Ibaadaan hin fayyadu
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{osoo (Rabbiiti) qindeeysanii silaa wanni isaan dalagan isaanirraa bada.} Al-An’aam: 88
**** Aayaatarraa wanni hubannu, Rabbitti yoo qindeeysan Ibaadaan duraan dalagatan hundi nama jalaa baddi. Fakkeenyaaf Namni tokko amata 20 salaatee, hajii godhee, Soomanee, Sadaqatee eeganaa Shirkii dalaguutti seene dalaagn duraan dalage tun hundi jalaa baddi, Yoo Shirkii dalagaa du’e Azaabaa hin bahu.
Ergamaan Rabbii S.A.W akkana jedhan:
(Rabbiin ol tahe ni jedhe “ani qindiwwan/ Shariika qabaachurraa dureeysa, inni dalagaa dalage keeysatti natti qindeeyse, Isaa fii waan natti qindeeyse sanillee nin lakkisa).
Muslimtu gabaase
***** Hadiisarraa wanni ifa bahu Rabbiin nama Isatti Qindeeysaa waa dalagu ibaadaa Isaa irraa hin qeebalu. Rabbiin waan Isa qofaaf dalagamte qofa qeebala. Mushrika irraa Ibaadaan takkalleen hin qeebalamtu Osoo Masjida 500 jaare Shirkii yoo hin dhiisin dalagaan Isaa hundi Zeeroodha. Rabbiin nu haa baraaru.
***** Cunfaa Darsii 8ffaa.
Gosa Shirkii Gurguddoo keeysaa Darsii 7ffaa keeysatti waan baranneerraa kan hafe hedduu baranne.
Saniirraa:
Qabriidhaan Xawaafuu
Falfala (sihrii) dalaguu
Warra waa raaguu fii warra falfala dalagu beekkumsa namaaf hin mullanne ykn gheeybii keeysatti Isaan Dhugoomsuu.
Ija Namaatiif Qarxaasaa fii tamiima fannifachuu
Seera Islaama faalleeysuun dalagachuu
Galanni shirkii guddoo maal akka tahee fii Shirkii waliin Ibaadaan akka hin fayyanne laalle.
Rabbiin Gosa Shirkii hundarraa, Mushrikootaa fii Munaafiqoota hundarraa nu haa eegu.
Darsiin 8ffaa Asumarratti dhumata.
Darsii kana fakkaatuun hanga walitti deebinuu nagayaan jiraadhaa.
Banoota Aqiidaa Madda Islaamaatiin qophaawu kana akka namuu Irraa fayadamuuf itti wal afeeraa.
As wr wb

DARSII AQIIDAA 7FFAA

♥♥♥♥♥♥DARSII AQIIDAA 7FFAA ♥♥♥♥
^^^^^ Share godhuu keetiin namni tokko qajeeluu mala^^^^^
~~~~~~~~ Share Godhaa~~~~~~~~~
Barnoota Madda Islaamaa Hordofuuf peejii teenya like godhaa.
https://www.facebook.com/pages/Madda-Islaamaa/492709404102348
Barnoota Aqiidaa facebook irratti peejii Madda Islaamaatiin Isiniif qophaawu arra darsii 7ffaa wajjiin laalla.
Darsii 6ffaa keeysatti Shirkii guddoon maal akka tahe barannee jirra. Cubbuun guddoon Rabbi biratti Shirkii akka tahee fii Shirkiin Ummata Nabi Muhammad s.a.w Keeysas akka jirtu ragaa Qur’aanaa fii Hadiisaatiin wal qabsiisne barannee turre.
Hubachiisa:
G= Gaafii jechuuf fayyadamne.
D=Deebii jechuuf fayyadamne.
G6. Warri du’e kadhaa namaa ni dhagayanii?
D6. Hin dhagayan.
Ragaan jecha Allaahaa ol taheeti:
1. {Ati du’aa hin dhageeysistu}
An-naml: 80
2. {Yaa Ergamaa kiyya Muhammad! Ati nama qabrii keeysa jiru dhageesisuu hin dandeesu.}
Faaxir: 22
** Aayaata Lamaan dabarsine keeysatti Rabbiin Nabiyyii Isaatiin s.a.w Ati nama du’e dhageeysisuu hin dandeeysu je’an. Kanarraa wanni hubannu namni du’e kadhaa nama Isa kadhatuu hin dhagayu. Namaafis humaa godhuu hin dandayu.
►►►GOSA SHIRKII GURGUDDOO
Gosti Shirkii guddoo hedduudha sanirraa muraasa haala gaafii fii deebiitiin itti fufnee laalla.
G7. Nama du’ee fi nama nurraa fagoo jirurra dirmaachuu ni barbaannnaa?
D7. Isaanirra dirmachuu hin barbaannu.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
1. {Isaannan (Mushrikoonni) Allaahaa achitti yaammatan, waan takkallee hin uuman, isaan ifiifuu ni uumaman. Isaan du’oodha, lubbuun hin jiran, guyyaa kaafamanillee hin beekan.} suraa An-Nahl:20-21
2. {Yeroo Rabbii keeysanirra dirmachuu barbaaddan, kan isiniif awwaate san [dubbadhu]}suuraa Al-Anfaal: 9
** Aayaata irraa wanni hubadhu, Wanni Rabbi achitti Mushrikoonni yaammatan waa takka akka uumuu hin dandeenyee fii ifiifuu Rabbiitu Isaan uume. Kanaaf kan yaammachuu haqa godhatu Rabbii tokkicha qofa.
*** aayaata 2ffaa keeysatti wanni ifa bahu, kan namaaf dirmatu Rabbii tokkicha qofa. Isa qofarra dirmachuu barbaaduutu haqa, waan biraarra dirmachuu barbaaduun ammoo shirkii guddoodha.
Ammallee Rasuulli S.A.W akkana je’e:
(Yaa jiraataa, yaa waan hundaaan dhaabbataa, Rahmata keetiniin dirmachuu barbaada) Tirmizituu gabaase
G8. Allaahaa achitti waan biraa gargaarsifachuun ni danda’amaa?
D8. Hin danda’amu.
Ragaan jecha Rabbi ol taheeti:
{Suma qofa gabbarra, ammas suma qofarra gargaarsa barbaanna [waan hundaaf].}
Al-Faatihaa: 5
Ammas ragaan jecha Rasuulaati S.A.W:
(Yeroo kadhatuu barbaadde Allaahuma kadhadhu, yeroo gargaarsa barbaadde, Allaahumarra gargaarsa barbaadi.) Tirmiiziitu gabaase
*** Kan Rakkoo hundaaf gargaarsa irra barbaadan Rabbi qofa. Isa malee Awliyaa fii qabrii irraa gargaarsa barbaaduun Shirkii guddoodha.
G9. Nama lubbuun jirurraa gargaarsa ni barbaannaa??
D9. Ee, waan Isaan danda’anirratti ni gargaarsifanna.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Toltuu fi Rabbii sodaaturratti wal gargaaraa.}
Al-Maa’idaa: 2
Ammas Rasulli S.A.W akkana jedhan:
(Allaahaan gargaarsa gabrichaa keeysatti tahaadha, waan gabrichi gargaarsa obboleysa isaa keeysatti taheen.) Muslimtu gabaase.
*** Ilmi namaa waan dandahu wal gargaaruun hayyamamaadha, barbaachisaadha. Rabbiin waan toltuu fii Sodaa Rabbii irratti walgargaaraa je’ee jira. Nama wal gargaaru Rabbiin ni gargaara. Fakkeenyaaf ba’aa sitti ulfaate tokko namaan na gargaaraa jechuu dandeeysa, waan akkanaa fii kan biro keeysatti gargaarsa waliirra barbaaduun humaa hin qabu. Garuu Ilma siif kennuurratti Rabbi malee namni si gargaaruu dandahu hin jiru, si fayyisuu, si razaquu, si guddisu kun Rabbi qofarraa barbaadama.
G10. Qodhaa (silata) Rabbi maleef godhuun ni tahaa?
D10. Qodhaa godhuunAllaahaaf malee hin tahu.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{yaa Rabbii kiyya ani waan garaa kiyya keeysaa jiru siif qodhaa godheetin jira qulqullaawaa haala taheen [waan biraarraa].} Al-Imraan: 35
Amms ragaan jecha Ergamaa Rabbiiti S.A.W:
(Namni Allaahaa tole jechuuf qodhaa godhe, tole isa haa jedhu, ammoo namni Rabbi diduuf qodhaa godhe, Isa hin didin.) Bukhaariitu gabaase
**** Qodhaa/Silata kan godhaniif Rabbi qofa. Waan biraatiif qodhaa godhuun Shirkii guddoodha. Namni Rabbiif silata godhe, guutuu qaba. Ammoo Awliyaaf, malaaykaaf, Anbiyootaaf Silata godhuun Shirkii guddoodha.
G11. Rabbii achitti waan biraatiif qaluun (gorra’uun) ni tahaa.
D11. Hin tahu.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Rabbii keetiif Salaati, Isumaafis qali} Al-Kawsar: 2
Ammas Rasuulli S.A.W akkana jedhan:
(Allaahaan haa abaaru (Rahmata Isaarraa isa haa fageeysu) nama Allaaha maleef waa qalu.) Muslimtuu gabaase
*** Rabbi Malee waan jiruuf qaluun shirkii guddoodha. Kan Ibaadaaf jecha qalaniif Rabbii tokkicha. Qabrii, Awlliyaa, Sheeka, Muka, Laga, Malaaykaa fii waan biroo hundaaf qaluun shirkii guddoodha.
¶¶¶¶ Cunfaa Darsii 7ffaa
Gosa Shirkii gurguddoo arra baranne keeysaa:
• Nama Du’ee fii nama nurraa fagoo kan nu dhageenye irraa dirmachuu barbaadu
• Rabbii Achitti waan biraa irraa gargarsa barbaaduu
• Rabbi malee waan biraatiif qodhaa ykn silata godhuu
• Rabbii achitti waan biraatiif qaluu
Rabbiin Shirkii gosaa hundaa irraa nu haa tiysu.

Darsiin Aqiidaa 5ffaan Asumarratti xumurama.

Barnoota facebookiin karaa peejii madda Islaamaatiin Isiniif qophaawu kana hiriyoota keenya itti afeeruudhaan akka irraa fayyadaman haa goonu.
Rabbiin warra kheyriif sababaa tahu, warra sharrii cufuf sababaa tahu nu haa godhu.

DAARSII SIIRAA RAASULAA S.A.W 3FFAA

SHARE GODHUU KEETIIN MUSLIMNI TOKKO QAJEELUUTU MALA.
KANAAF SHARE GODHAA!!!
======DAARSII SIIRAA RAASULAA S.A.W 3FFAA======
https://www.facebook.com/pages/Madda-Islaamaa/492709404102348

Sagaleen dhageefatuuf: http://goo.gl/5Alk0
=====DAARSII SIIRAA 3FFAA======
Arra Darsii/Barnoota Siiraa 3ffaa kan peejii Madda Islaamaatiin qophaawu baranna.
Darsii lamaan dabarsine keeysatti dhaloota Isaarraa hanga du’a haadha Isaa laallee jirra.
Darsii arraa keeysatti boqonnaa adda addaa 4 baranna.
Hunda tartiibaan laalla, kan duraa.

1) Guddisa Isaatii fii du’a Akaakoo Isaa
Gaafii1: Erga haati Isaa duute enyuutu isa guddisuun dhaabbate?
Deebii1: Erga haati duute guddisa Isaatin kan dhaabbate Akaakoo Isaa Abdul Maxxalibi, Ijoollee Isaa hunda caalaa Isa jaalata ture.
Gaafii2: Akaakoon Isaa yoom du’e?
Deebii2: Hoggaa Umriin Nabiyyii S.A.W amata 8 gahe Akaakoon isaa ni du’e, erga amata lama Isa Guddise ykn [amata 2 isaaf if qabe].
Gaafii3: Erga Akaakoon Isaa du’e enyuutu Isaaf if qabe?
Deebii3: Erga Akaakoon Isaa du’e Adeera Isaa Abuu Xaalibtu Isaaf If qabee Isa guddiisuu jalqabe, Abuu Xaalib nama Miskiina (hiyyeesa) ture.
Gaafii4: Zamana Adeerri Isaa guddisu haalli Isaa akkam ture?
Deebii4:Rasuulli S.A.W zamana guddisaa Adeera Isaa keeysatti, waan Rabbiin isaa qoodee fii isaaf laaffiseen quufaadha ture.
Cunfaa:
Erga haati Isaa duute Akaakoo Isaa Abdul Muxxalibtu Isa guddise, Akaakoon Isaa kan jalaa du’e Isaa amata 8ti ture, eegas Adeerri Isaa Abuu Xaalib Isa guddise.

2) Re’ee tiysuu Isaatii fii Imaltuu Isaa tan duraa gama Shaam deeme.
Gaafii1: Yeroo Ijoollummaa Isaa maal dalagaa ture?
Deebii1: Gaafa joollummaa Isaa S.A.W mindaa ittin jiraatuun, warra Makkaatiif Re’ee tiysuu ture.
Gaafii2: Yoom gara Shaam Imaltaawe? Enyuu waliin Imala deeme?
Deebii2: Yeroo umrii Isaatirraa amata sagala gahe gama Shaam Adeera Isaa Abuu Xaalib waliin naggadaaf imala deeme.
Gaafii3: Enyuutu Imaltuu Isaa tan duraa irratti Isa arge?
Deebii3: Hoggaa Busraatti dhiyaatan Qeysicha Bahiiraa jedhamuuti Isa arge, Qeeysichi Adeera Isaatiif Inni akka xumura Anbiyoota tahuuf taa’uu itti hime, ammas Adeerri Isaa gama Makkaa akka Isa deebisuu itti hime Adawwii Irraa sodaaf jecha.
Gaafii4: Qeeysichi Nabiyyummaa Isaa maaliin beeke?
Deebii4: Nabiyyummaa Isaa wanni beekeen ragaa ykn Mallattoo Isaa tan Kitaaba warra Kitaabaa (Towraat fii Injil) keeysa jirtuun beeke.
Cunfaa:
Yeroo Joollummaa Isaa S.A.W warra Makkaatiif Re’ee tiysuu ture, Adeera Isaa waliin isaa amata sagalii gama Shaam ni Imaltaawe, Qeysichi Bahiiraa jedhamu Isa argee Isa keeysatti mallattoo Nabiyyummaa beeke.
3) Imala Isaa tan lammaffaa gama Shaam deeme
Gaafii1: Rasuulli S.A.W yoom gama Shaam deeme yeroo lammafaatiif?
Deebii1: Umrii Amata 25tti gama Shaam marraa lammaffaatiif Imala deeme, Khadijaaf Nagaduuf.
Gaafii2: Khadiijaan akkam turte?
Deebii2: Isiin nama kabajaa fi qabeenya qabu turte, Qabeenya Isii Keeysatti dhiira kireyfatte daleeysisti.
Gaafii3: Rasuula maaliif dalagaa tanaaf filatte?
Deebii3: Dalagaa tanaaf sababaan Nabiyyii filatteef akka Inni dhugaa dubbatu, Amaanaa jabeysuu fii Haala gaarii qabu waan dhageyseefi.
Gaafii4: Taraa tana Enyuu isa waliin deeme?
Deebii4: Isa waliin Khaadima Isii Meysaraatu waliin deeme, Isaan lamaan (Nabiyyii fii Meeysaraan) gurguranii, bitanii, tirfii guddoodhaan deebi’an.
Cunfaa:
Gara Shaam marraa lammaffaatiif Isaa amata 25 deemee turte, nagada khadijaatiif deeme, Isiin qabeenyaa fi kabajaa qabaachuu turte, Isa waliin khaadima Isii Meysaraatu ture.
1) Khadijaa fuudhuu Isaa
Gaafii1: Yoom khadiijaa fuudhe?
Deebii1: Erga imaltuu Isaa tan lammaffaa irraa deebi’e ji’a lamatti, Khadiijaa fuudhe. (Isiituu qaadhimate/gaafate).
Gaafii2: Umriin Isii meeqa gaafa Inni fuudheen? Umriin Isaa yoo hagam?
Deebii2: Umriin Isii amata 40 turte, Umriin Isaa ammo amata 25 ture.
Gaafii3: Isa dura khadiijaan enyuu herumte?
Deebii 3: Isa duratti Abuu Haalaa nama jedhamutti heerumtee turte, Abuu Haalaan du’ee jira garuu Isiirraa Ilma Haalaa jedhamu qaba.
Gaafii4: Amata meeqa Rasuula waliin turte?
Deebii4: Rasuula S.A.W waliin amata 25 jiraatte, Isii malee tan biraa hin fuune hanga Isiin duututti.
Cunfaa:
Erga Shaamii deebi’e ji’a lamatti Khadiijaa fuudhe, umriin Isii 40 ture, erga Abuu Haalaa herumte booda Isa heerumte, Isa waliin amata 25 jiraatte.
Darsiin Siiraa 3ffaan kana fakkaata.
Barnoota gama Madda Islaamaatiin Qophaawu kana akka Muslimoonni Afaan Oromoo beekan irraa fayyadaman waliif himaa, wal beeysisaa akkasumas waliif raabsaa.
Rabbiin warra Siiraa Rasuulaa s.a.w baratee itti dalagu nu haa godhu.
As wr wb.

Darsii Aqiidaa 6ffaa

SHARE GODHUU KEETIIN NAMNI TOKKO QAJEELUUTU KHEEYRII GUDDOODHA.
SHARE GODHUU HIN DAGATIN!
========Darsii Aqiidaa 6ffaa====
Sagaleen Dhageefachuuf: As tuqi: http://goo.gl/RXX7p

Darsii Aqiidaa 5ffaa keeysatti Faayidaa Towhiidaa barannee jirra. Faayidaan Isaa Akhiiraatti jannata nama naqa, adunyaatti karaa qajeeladha nama oofa.
Ulaagaa Ibaadaan qeebalamtuun barannee jirra. Isaanis Iimaana qabaachuu, Ikhlaasaan dalaguu fii karaa Rasuulaa s.a.w qunnamuudha.
Arra boqonnaa haarawa baranna.
SHIRKII GUDDOO
Gaafii1. Irra guddaan dilii Rabbi biratti maali?
Deebii1. Irra guddaan cubbuu Rabbitti qindeessuudha/Shirkiidha.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti Luqmaanirraa yeroo dubbatu:
{yaa ilma kiyya Allaahatti hin hin qindeessin. Rabbitti Qindeessuun cubbuu guddoodha.} Al-Luqmaan: 13
Rasuulli S.A.W cubbuu tamtu guddoodha ja’anii yeroo gaafatan, akki je’e:
(Rabbiif shariika (qindii ykn hiriyaa) godhuudha haala inni si uumeen.) Bukhaarii fi Muslimtu gabaase
**** Irra guddoon cubbuu Shirkiidha. Ergamtoonni hundi wanni dura ummata Isaanii irraa dhorgan Shirkiidha. Shirkii dalagaa namni osoo hin Towbatin du’e Azaabaa hin bahu. Rabbiin shirkiirraa nu haa baraaru.
Gaafii2. Shirkiin guddoon maali?
Deebii2. Shirkii guddoon: Ibaadarraa waan tahe takka waan Allaaha malee jiruuf godhuudha. Akka waan Allaaha malee jiruu kadhachuu, warra du’erra dirmachuu barbaaduu takkaa nama lubbuun nurraa fagoo jirurra dirmachuu barbaaduuti.
Ragaan jecha Allaaha ol taheeti:
{Allaahuma gabbaraa, Isatti waan takkallee hin qindeeysinaa.} An-Nisaa’: 35
Ammas Rasuulli S.A.W akkana jedhan:
(Irra guddaan cubbuu Rabbitti qindeessuudha) Bukhaariitu gabaase
*** Shirkiin Irra guddoo cubbuuti. Amantiin Islaamaa amantii Towhiidaati, Ibaadaa Rabbi malee kan haqa godhatu hin jiru. Garuu Ahbaash Qabriif qaluu, Isaan Kadhachuu, Isaanirra dirmachuu barbaaduun humaa hin qabu jechuu amanan. Rabbi malee waan biraa kadhachuu Rabbii fii Rasuulli s.a.w irraa dhorganii jiran.
Amantii Towhiidaa tana Shirkiin laaquuf Wahbiyyaa je’anii lallabaa jiran. Rabbiin balaa Isaanii Isaanumatti haa deebisu.
Gaafii3. Shirkiin (Rabbitti qindeessuun) ummata Muhammad S.A.W keessatti ni jirtii?
Deebii3. Eyyee ni argamti.
Ragaan jecha Allaahaa ol taheeti:
{Irra hedduun Isaanii Allaahatti waa hin amanan haala qindeesanitti/shirkii dalaganitti malee.}
yuusuf: 106
Ammas Rasuulli S.A.W akkana jedhan:
(Qiyaamaan hin dhaabbattu hanga ummata kiyyarraa gosti gariin warra Rabbitti qindeesutti dhaqabdutti, ammallee hanga taaboota gabbartutti.)
Tirmiziitu gabaase.
*** Rabbii fii Rasuulli s.a.w Shirkiin ummata kana keeysa akka jirtu mirkaneeysanii jiran. Kanaaf hoggaa hunda shirkiirraa if eeguun barbaachisaadha, Shirkiin waan taate baruu fii Towhiida baruun barbaachisaadha.
Akkas yoo hin taane warri akka Ahbaash Ummata muslimoota gama Qabrii fii Awliyaa gabbaruutti yaamanii kasaaruun ni dhiyaata. Rabbiin nama shirkii dalagaa du’e hin araaramuuf, Azaabaa hin bahu. Kanaaf waa hunda caalaa shirkii fii mushirkarraa qulqullaawuu qabna.
Gaafii4. Murtiin nama du’ee fi nama fagoo jiruu kadhachuudhaa maali?
Deebii4. Nama du’ee fii nama nurraa fagoo kadhachuun shirkii guddoodha.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{ Allaahaa achitti waan si hin fayadnee fi waan si hin miine hin kadhatin, yoo akkas daleeyde ati yeroo san warra Rabbitti qindeessarraa taata.}
Suuraa Yuunus: 106
Ammas Rasuulli S.A.W akkai je’e:
(Namni Allaahaa achitti qindii (gabbaramaa) biroo kadhachaa du’e, Ibidda seena)
Bukhaarii baase
*** Aayaataa fii Hadiisa keeysatti wanni ifa bahu namni nama du’ee fii nama Isarraa fagoo kan Isaa hin dhageenye kadhate warra Ibidaa taha. Nama biraa Rabbi achitti kadhachuun Shirkiidha, Shirkiin ammoo warra Azaabaa nama gooti. Namni kadhatamu sun Awliyaa tahuu, Nabiyyii tahuu, Kaafira tahuu, Mootii tahuu humaa namaaf hin godhu hin dhagayu, Ifiifuu kadhaa Rabbitti haajaman.
Kanaaf Yaa Gabreelii! Yaa Iyasuus! Yaa Maariyaam! Yaa Muhammad! Yaa Nabiyyii Rabbii! Yaa Husseen Baale! naaf dirmadhu, na dhaqabi, ilma naaf kenni, rakkoo na furi, nuuf roobi jechuun shirkiidha. Namni haala sanirraa osoo hin towbatin du’e warra Azaabaati.
Gaafii5. Kadhaan (du’aa’iin) ibaadaadhaa?
Deebii5. Eyyee kadhaan ibaadaadha
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Rabbiin keessan ni je’e na kadhadhaa isiniifin awwaadhaa, Isaannan na kadhachurraa boonan jahannam seenuuf taa’an xiqqaatoo haala tahaniin.}ghaafir: 60
**** Rabbiin na kadhaa Isiniifin awwaadha erga je’e Ilma nama kadhachuun hin barbachisu, abbaa fedhes haa tahu. Ammallee Rabbiin warri na kadhachuuraa boone Jahannam seenuuf taa’an je’a. Kanaaf Rabbuma qofa kadhachuutu nama baasa, Isa qofa kadhachuu kan haqa godhatu.
Akka Ahbaash jettutti Awliyaa fii qabrii kadhachuun ni taha, duuba jecha Rabbii jala deemna moo jecha warra falsafaati?!
Ammas Rasuulli S.A.W akkana jedhe:
(Kadhaan ibaadaadha) Imaamu Ahmad fi Tirmizii baase
*** Rasuulli s.a.w waanuma Rabbiin je’e irra deebi’ee mirkaneeyse. Kadhaan/duaaiin ibaadaadha. Ibaadaan ammoo Rabbi qofaaf haqa taati. Rasuulli s.a.w isa kadhachuu haqa hin godhatu, akkuma nabi Iisaan Isa kadhachuu haqa hin godhanne.
Akkasuma awliyaa takkalleen Rabbii achitti kadhatamuu haqa hin godhattu.
Rabbiin shirkii fii warra shirkii irraa nu haa tiysu.
Darsiin teenya tan 6ffaa asumarratti dhumatti.
Rabbiin warra waan barateen fayyadamu nu haa godhu.

Darsii Aaqiidaa 5ffaa

SHARE GODHUU KEETIIN NAMNI TOKKO QAJEELUUTU KHEEYRII GUDDOODHA.
SHARE GODHUU HIN DAGATIN!
=========Darsii Aaqiidaa 5ffaa========
Sagaleen Dhageefachuuf: As tuqi: http://goo.gl/HRQtJ

Darsii dabre keeysatti Towhiida Asma'aa Wa sifaat laallee jirra. 
Rabbiiin Sifaa fii maqaa babbareedaa Isaab malu qaba. Uumaa Isaa takka hin fakkaatu. Sifoota Rabbii tan Inni Ifiin yaame keeysaa Arshii irratti ol tahuu, Halkan hunda gama Boodaa Rabbiin akka Isaan malutti gad bu'uu Isaa ragaa Qur'aanaa fii Hadiisaatiin laallee jirra.

Darsii Arraa:
Gaafii 11. Sa Allaahaan nu waliin jiraa?
Deebii 11. Eeyyee! Allaahaan beekkumsa isaatiin nu waliin jira, nu dhagaya, nu arga.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Isin lamaan hin sodaatiinaa, ani isin wajjiin jiraa, nin dhagaya, nin arga} Suuraa xaahaa: 46
** Rabbiin Nabi Muusaa fii Haaruuniin Isin lamaan wajjiin jiraa, nin dhagayaa, nin argaa je’een. Kunis wanni nuuf addeeysu Rabbiin bakka hundatti dhageeytii fii Argaa Isaatiin nuu waliin jira.
Ammas Ergamaan Rabbii S.A.W akkana jedhan:
(Isiin kan yaammattan dhagayaadha, dhiyaataadha. Inni isin waliin jira beekkumsa isaatiin)
Muslimtu gabaase
*** Rabbiin Beekkumsa Isaatiin, dhageeytii Isaatiin, argaa Isaatiin nu waliin jira. Zaataan Arshii ol jira. Darsii 4ffaa keeysatti laalle jirra.
Gaafii 12. Faayidaan Towhiidaa maali?
Deebii12. Faayidaan Towhiidaa Akhiraatti (ganda irraa boodaatti) ibiddarraa nagaya nama baasuudha, Adunyaatti karaa qajeelaa nama ofuu fii cubbuun namaaf dhifama tahuudha.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Isaannan amanan kan Iimaana isaanii shirkiitti hin laaqin, orma san nagaya bahuun isaaniif tahaaadha, ammallee isaan qajeeloodha}
Al-An’aam: 82
*** Aayaata keeysatti wanni hubatamu namni Amanee Towhiida Isaa shirkiin hin laaqin guyyaa qiyaamaa azaaba jalaa nagaya baha, Ammas warri Towhiidaa qajeeloodha. Adunyaarratti karaa qajeelaarra jiran.
Ammas Ergamaan Rabbii S.A.W akkana je’e:
(haqni gabrichi Rabbiirraa qabu, isa azzabuu dhabuudha, nama isatti hin qindeessin.)
Bukhaarii fi Muslimtu gabaase
*** Gabrichi Rabbii Isaarraa haqa qaba. Sunis Azaaba Isa naquu dhabuudha, waan Inni Rabbitti hin qindeeysiniin, waan shirkii hin dalaginiin. Namni shirkii dalage haqa takka Rabbi biraa hin qabu. Booddeen Isaa Azaaba jabaadha.
SHARXII (ULAAGAA) DALAGAAN QEEBALAMTUUN.
Gaafii13. Ulaagaan dalagaan qeebalamtuun maali?
Deebii13. Ulaagaan dalagaan Rabbi biratti qeebalamtuun sadih (3).
Ulaagaa 1ffaa: Allaahatti Amanuu fi Isa tokkichoomsuudha (Towhiida qabachuudha)
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Isaannan amananii fii dalagaa gaarii dalagan jannatul-Firdows qubsuma Isaanii taati}
Al-Kahf: 107
*** Kanaaf Amanan malee Ibaadaan takka namarraa hin qeebalamtu. Amanuun Towhiida qabaachuudha. Warra Towhiidaa qubsumti Isaanii Jannatul Firdoowsi.
Ammas Rasuulli S.A.W akkana jedhe:
(Allaahatti amane je’i! eegas irratti gad-dhaabbadhu) Muslimtu gabaase
Ulaagaa 2ffaa: Ikhlaasa (Dalagaa Rabbiif qulqulleesuudha)
Ikhlaasni: Allaahaaf ibaadaa dalaguudha na argaa fi na dhagayaaf maleetti.
Ragaan jecha Allaahaa ol taheeti:
{Allaaha gabbari, ibaadaa Isaaf qulqulleessaa haala taateen} Az-Zumar: 2
Ibaadaan Rabbi qofaaf dalagamuu qabdi. Namni na haa arguu fii na haa dhagayuuf Ibaadaa dalaguun khasaaraa guddoodha. Dalagaan akkasii sun hin qeebalamtu. Osoo waan facebook irratti share gootuu fii maxxansitu tahes Rabbiif jecha yoo hin tahin, na argaa fii naaf dhagayaan keeysa jiraannaan humaa hin qeebalamtu.
Ulaagaa 3ffaa: Ibaadaan hundi waan Rasuulli S.A.W dhufeen qunnamuudha.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Waan Ergamaan Isinitti fide fudhadhaa, waan isin dhorgerraa dhowwamaa} Al-Hashr: 7
Ammas Rasuulli S.A.W akkana je’e:
(Namni dalagaa takka dalage kan ajajni keenya itti hin jirre, dalagaan sun isarraa hin qeebalamtu) Muslimtu gabaase
*** Ibaadaan qeebalamuuf karaa Rasuulli s.a.w ajajee fii dalage qunnamuu qabdi. Waan Rasuulli s.a.w hin dalagin, itti hin ajajin Ibaadaadha, Jannatan Itti seenna je’anii dalaguun humaa faayidaa hin qabdu.
Fakkeenyaaf Namni tokko salaata akka Rasuulli s.a.w salaate qofatti yoo salaate irraa qeebalama. Ibaadaan hundi karaa Rasuulaa s.a.w qunnamuu qabdi. Waan Rasuulli s.a.w karaa godhe itti ida’uu fii irraa irrisuun hin tahu. Salaata subhi Raka’aa 4 salaatan hin qeebalamu, Zuhrii raka’aa 3 salaatan hin qeebalamu. Ida’uu fii irrisuun Ibaadaa keeysatti bakka hin qabdu.
Mowlidni Nabii s.a.w Ibaadaa yoo tahe Rasuulli s.a.w itti ajajuu qaba garuu hin ajajne, Ifiifis hin goone. Kanaaf Mowlida godhuun shari’aan waan dhufee miti.
Ulaagaan Ibaadaan itti qeebalamtu sadeen kana.
• Rabbitti amanuu.
• Ikhlaasa qabaachuu ykn Rabbi qofaaf dalaguu.
• Karaa Rasuulli s.a.w dhufen qunnamuu.
Darsiin aqiidaa 5ffaa asumarratti xumurama.
Rabbiin warra waan barateen fayyadamu nu haa godhu.

BARNOOTA AQIIDAA 4FFAA KAN MADDA ISLAAMAA

=========Darsii Aaqiidaa 4ffaa========
Sagaleen Dhageefachuuf: As tuqi: http://goo.gl/fpkLS

Barnoota keenya kan aqiidaa kutaa 3ffaa keeysatti Towhiidni bakka sadihitti akka qoodamu dubbanne. Qooda Towhiidaa lama laallee jirra. Isaanis Towhiida Rubuubiyyaa kan Rabbi dalagaa Isaatiin tokkichoomsuu fii Towhiida Uluuhiyyaa kan Rabbi Ibaadaa/gabbartiin tokkichoomsuuti laalla.
Arra qooda Towhiidaa 3ffaa laalla.
Gaafii 9. Towhiidni Asmaa wa sifaat (Towhiidni sifaa fii maqaa Rabbii) maali?
Deebii9. Waan Rabbiin kitaaba isaa keessatti ifiin yaame (ifiin bifeesse) sabachiisuudha ykn waan Ergamaan Isaa s.a.w Hadiisa sahiiha keessatti Rabbiin bifeesse akkuma dhufteetti haqiiqaadhaan sabachiisuudha.
Hiikkaa jijjiruun maleetti, irkisuun maleetti (waan Zaahiraa Rabbii beeka je’anii bira kutuun maleetti), fakkeesuun maleetti, lakkisuun maleetti (irraa mulquun maleetti), akkaataa itti godhuun maleetti.
**Rabbiin sifa ifiin yaame qaba, Rasuullis s.a.w sifa Rabbiin yaame qaba, Kana amanuu fii sabachiisuun dirqama. Diduun hin tahu, hikkaa jijjiruun hin tahu, waan beekkamaa tahe Rabbii beeka je’anii dhiisuun hin taatu, Fakkeenyaaf Rabbiin tokko tahuu Rabbii beeka, dhagayuu Isaa Rabbii beeka, Qur’aanni jecha Isaa tahuu Rabbii beeka, Ol tahuu Isaa Rabbii beeka, nuti hin beynu jechuun dogongora. Rabbiin waan Qur’aana Isaatiin nuuf hime ni beyna, Waan Rasuulli s.a.w Hadiisa Sahiiha keeysatti nuf hime ni beyna. Kanaaf sifa Rabbii akka Isaan malutti qaba jechuun sabachiisuun dirqama taha.

Fkn: akka ol tahuu Rabbii, akka ifiif fedhetti gad bu’uu Isaa , harkaa Isaan malu qabaachuu Isaa fi k.k.f… waan isaan malu akka isaan malutti qaba jechuun sabachiisuun Towhiida Asmaa wa sifaat je’ama.
** Sifa Rabbii tan Inni Qur’aana Isaa keeysatti ifiif sabachiisee fii Tan Rasuulli s.a.w Isaaf sabachiise ni amanna. Sanirraa
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{ wanni takkalleen fakkaataa isaa hin taane. Inni dhagayaadha, argaadha.}
Ash-shuuraa:11
** Aayaata Tanarraa wanni hubannu Rabbiin uumaa Isaa takka akka hin fakkaanne, akkasumas akka dhagayaa fii argaa tahe ni hubanna.
Inni argaadha garuu argaan Isaa tan akka uumaa Isaatii miti.
Inni dhagayaadha garuu dhageeytiin kan Isa fakkaatu hin jiru.
Sifa Isaa tan Qur’aanaa fii Hadiisa sahiihaan dhufte hunda keeysatti Rabbiin sifa san ni qaba garuu tan uumamaa hin fakkaattu. Akkuma dhageeytii fii argaan Isaa tan uumamaa hin fakkaanne, sifti Isaa hundi tan uumamaa hin fakkaattu.
Ergamaan Rabbii S.A.W akki je’e:
(Rabbiin keenya halkan hunda gama samii adunyaa gad bu’a) Muslimtu baase.
Gadi bu’a bu’insa guddina isaatiin malu, Rabbiin uumaa isaa takkallee hin fakkaatu gad bu’insa isaa keeysatti.
Gaafii10. Allaahaan eysa jira?
Deebii10. Allaahaan samii olitti Arshirra jira.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Ar-Rahmaan Arshiirratti ol tahe}
Suuraa Xaahaa: 5
*** Rabbiin Arshiirratti ol tahe, Ol tahinsa Isaan malu. Ol tahinsa Isaa keeysatti uumaa Isaa hin fakkaatu.
Dr. Sheek Muhammad Rashaad Abdullee Tafsiira Isaa keeysatti Aayaata Rabbiin Arshiirratti ol tahuu dubbattu tan Suuraa xahaa aayaata 5ffaa akkana jechuun hiike.
“Rabbiin Arshii irratti ol taye, ol tayinsa isaan malu kan waan takkaatti isa fakkeesun keessa hin jirre, kan waan inni ifiin yaame diduun keesa hin jirre, maalif Rabbi waan uumametti fakkeessun kufrii waan Rabbiin ifiin yaame diduunis kufrii”
Kanaaf Rabbiin Arshiirratti ol tahe hoggaa jenne Uumaa fakkaata jechuu miti. Akka argaan Isaa argaa uumaa Isaa hin fakkannetti, Arshiirratti ol tahuun Isaatis ol tahuu uumaa Isaa hin fakkaattu.
Ammas Rasuulli S.A.W akkana jedhe:
(Allaahaan uumaa takkallee uumuun duratti kitaaba galmeesse… kitaabni sun isa bira jira Arshii olitti.)
Bukhaariitu gabaase.
***Qur’aanaa fii Hadiisa keeysa ragaan Rabbiin Arshiirratti ol tahuu mirkaneeysuu lakkaawamee hin dhumu. Akkasuma jechii Sahaabaa fii Ulamaa’ii Ahlus-Sunnaa lakkaawamee hin dhumu.
Muslimoonni Rasuula s.a.w irraa eegalee hanga ammaatti Rabbiin Arshiirratti ol tahuu amanan.
** Ahbaash warri je’amu kan amma biyya seene ykn Ahlusunnaa suufiyyaa warri ifiin je’u Aayaata sifa Rabbii sabachiiftu hunda hiikkaa jijjiruun dirqama je’an.
Isaan Rabbiin Ol hin jiru, gad hin jiru, bitaa fii mirga hin jiru, duubaa fii dura hin jiru, adunyaa keeysa hin jiru, adunyaa alas hin jiru, bakka takkallee hin jiru garuu ni jira je’an. Ahbaash amantii falsafaa waan taateef falsafaan Isaanii nama afaan Oromoo haalaan beekuuf hin galtu. Wanni bakka takka hin jirre afaan Oromootiin hiikkaa hin qabu, waan hin jirre qofaan akkas je’an.
Waa’ee Ahbaash haalaan hubachuuf kitaaba “Qalama Sunnaah kan Ahbaashii Saaxile” jechuun Urjii Ahmad Afaan oromootiin qopheeysite dubbisaa.
Darsiin Aqiidaa 4ffaan kanumaan xumurama.
Darsii Peejii/fuula Madda Islaamaa tana Hiriyoota keenya, Maatii keenya, fii Ahbaashoota hunda itti afeeruun akka irraa fayyadaman haa goonu.
Rabbiin warra waan barateen fayyadamu fii warra baree barsiisu nu haa godhu.
As wr wb

BARNOOTA SIIRAA 2FFAA KAN MADDA ISLAAMAA

~~~~~~~~Darsii Siiraa 2ffaa~~~~~~~~
Sagaleen Dhageefachuuf: As tuqi: http://goo.gl/6agNY

Darsii/Barnoota Siiraa 2ffaa kan peejii Madda Islaamaatiin isiiniif qophaawu.
Peejiin Madda Islaamaa guyyatti daqiiqaa kudhan isiniirraa osoo hin finne, Muslimni hundi akka amantii Isaa hubatu sagantaa barnootaa isiniif qopheeysiti.

3) Dhalootaa fi Hoosistuu Isaa.
Gaafii 10: Nabiyyiin S.A.W yoom dhalate?
Deebii 10: Rasuulli S.A.W, guyyaa Isniinaa/Wiixataa, 12, baatii Rabi’ul Awwal, Bara Arbaa dhalate.
Gaafii 11: Eysatti dhalate?
Deebii 11: Rasuulli s.a.w Makkatti dhalate.
Gaafii 12: Barri dhaloota Isaa maaliif Bara Arbaatiin moggaafame?
Deebii 12: Barri dhaloota Isaa bara Arbaa jedhamee sababaan moggaafameef, Mootiin Habashaa bara dhaloota Isaa Ka’abaa Jiysuuf waraana gama Makkaa erge, Waraana san keeysa Arba guddaatu jira. Garuu Rabbiin isaan halaake (Isaan Balleeyse), kabajaa dhaloota Nabiyyiitiif S.A.W.
Gaafii 13: Erga haadha Isaati enyuutu Isa hoosise?
Deebii 13: Erga haadhaa Isaatii tan Isa hoosiste, Suweybatul Aslamiyyaadha. Isiin khaddamtuu Adeera Isaa Abuu Lahab, egas Haliimatu Sa’diyyaadha tan Isa hoosiste, hanga amata Afur gahutti.
4) Du’a Haadha Isaatii fii Guddistuu isaa.
Gaafii 14: Haati Isaa yoom duute?
Deebii 14: Haati Isaa Inni umrii 6 keeysa Osoo jiruu jalaa duute, Isii Madiinaarraa deebi’aa jirtu.
Gaafii 15: Gama Madiinaa maaliif deemte?
Deebii 15: Gara Madiinaa wanni deemteef Qabrii Abbaa Isaa Ziyaaruufi, Isii waliin Akaakoo Isaa Abdul Muxxalibtu jira.
Gaafii 16: Haati Isaa eeysatti Awwaalamte?
Deebii 16: Bakka Abwaa jedhamutti Awwaalamte, Abwaan ganda Makkaa fii Madiinaa jidduu jirtu.
Gaafii 17: Erga Haati Isaa duute eenyuutu Isa guddise? (guddisa kunuunsaa kan akka haadhaa eenyuu godheef?)
Deebii 17: Erga Haati duutee Ummu Eymantu Isa Guddise, Khaddamtuu Abbbaa isaa Abdullaahiti turte.
Cuunfaa
Rasuulli s.a.w Makkatti dhalate Bara Arbaa, Suybatul Aslamiyyaatu Isa hoosise, eegas Halimatu Sa’diyyaadha.
Haati Isaa umriin Isaa amata jahatti jalaa duute, Abwaa bakka je’amutti Awwaalamte, eega Haati duute Ummu Eyman Isa guddifte, Isiin Khaddamttuu Abbaa Isaa tan Abdullaahiiti.
Yaadachiisa:
• Guyyaan dhaloota Rasuulaa s.a.w Rabi’ul Awwal 12 ykn 9 kan jedhu Ulamaa’ii jiddutti khilaafaatu jira. Kana malee warri jedhuus ni jira.
• Guyyaa dhaloota Isaa mowlida godhuu fii wanni adda addaa tan ilmi namaa itti jiru hundi waan Hadiisaan sabatee miti, Rasuulli s.a.w hin goone, Abuubakar, Umar, Osmaan, Aliyyii fii Sahaabaan takka hin goone. Kana namni hundi beekuu qaba.
Darsiin siiraa 2ffaan kanumaan xumurama.
Torbaan dhufu guyyaa saftii/dilbata qormaata Aqiidaa fii siiraa kan torbaaniitu jira. Kanaaf barattoonni jala deemaa jirtan qophooytanii akka dhuftan Isin hubachiifna.
Kamiisaa fii Jum’aan guyyaa boqonnaati. Rabbiin achiin nu gahee warra wal fayyaduuf walitti deebi’u nu haa godhu.
Rabbiin warra Rasuula s.a.w jala deemee Jannata argatee, Oollaa Rasuulaa s.a.w qubatu nu haa godhu.
As wr wb

BARNOOTA SIIRAA 1FFAA KAN MADDA ISLAAMAA

~~~~~~~~Darsii Siiraa 1ffaa~~~~~~~~
Sagaleen Dhageefachuuf: As tuqi: http://goo.gl/90ALn
Siiraa Nabii s.a.w Afaan Oromootiin haala salphaan akka namni hundi haffazu kan qophaawe.
Akkaataan Barnootaa, haalaa gaafii fii deebiitiin qophaawe.
======Boqonnaa Duraa=====
Seenaa Jiruu Rasuula Allaahaa S.A.W
1) Caalaa Keenya Muhammad s.a.w

Gaafii1: Eenyuu caalaan keenya Muhammad s.a.w ?
Deebii1: Inni Rasuula Allaahaati Ilmaan namaa hundaaf ergame, booddee Anbiyootaati, duree Ergamtoota hundaati.
Gaafii2: Maaliin dhufe?
Deebii2: Diina Islaamaatiin dhufe, kan Allaahaan guyyaa qiyaamaa hin qeeballe diina biraa Isa malee.
Gaafii3: Abbaan Isaa shanyii tam?
Deebii3: Inni Gosa daminnan Qureyshii irraahi, Irra caaltuu gosaa tan taate, Makkaa kabajamtuu keeysatti.
Gaafii4: Gosti Isaa enyutti gala?
Deebii4: Gosti Isaa Ismaa’iil Ilma Ibraahimitti gala, Isaan lamaanu Nageenyi Irratti haa jiraatu.
2) Gosa Isaatii fii du’a Abbaa Isaa.
Gaafii5: Gosa Abbaa Isaa lakkaawi?
Deebii5: Abbaan Isaa: Abdullaahi, Ilma Abdul Muxxalib, Ilma Haashim, Ilma Abdi Manaaf, Ilma qusayyii, Ilma Kilaab.
Gaafii6: Gosa gama haadhaa lakkawi?
Deebii6: Haati Isaa: Aaminaa, Intal Wahab, Ilma Abdi Manaaf, Ilma Zuhraa, Ilma Kilaab.
Gaafii7: Akaakoo kam irratti Abbaa fi Haati isaa walqunnaman?
Deebii7: haati Isaa Abbaa Isaa waliin Akaakoo shanaffaa irratti Wali qunnaman, Innis Kilaabi.
Gaafii8: Abbaan Isaa Yoom du’e?
Deebii: Abbaan Isaa Inni garaa Haadhaa keeysa osoo jiruu jalaa du’e, Umriin isaa amata 18 ture,
Gaafii9: Abbaan Isaa Eysatti Awwaalame?
Deebii9: Madiinaatti awwaalame, Qabeenya tokkollee Isaaf hin lakkifne.
Dimshaasha (cunfaa) waan arra barannee.
*Caalaan keenya Muhammad: Ergamaa Allaahaati Ilmaan namaa hundaaf ergame, Diina Islaamaatiin dhufe, Inni Araba, Qureyshiidha.
*Abbaan Isaa Abdullaahi, Abdul Muxxalib, haati Isaa Aamiina Intala Wahab, Gosummaan Isaan lamaanii akaakoo shanaffaa irratti wal qunnama, Abbaan Isaa Inni garaa haadhaa keeysa osoo jiruu jalaa du’e.

Darsiin teenya tan arraa asumarratti Xumuramti.
Rabbiin warra Rasuula s.a.w jaalatee, jala deeme, Jannata seenee, Ollaa Isaa qubatu nu haa godhu.
Darsii tana katabataa osoo jala deemne hedduu fayyadamna.

BARNOOTA AQIIDAA 3FFAA KAN MADDA ISLAAMAA

+++++DARSII AQIIDAA 3FFAA+++++
Aaqiidaa tee Qabadhu
Qur’aanaa fii Hadiisa Sahiiharraa
-----------------------------------------------------------------------------
Sagaleen Hordofuuf: http://goo.gl/N0SMe
~~~~~~~~BOQONNAA 2~~~~~~
~~~~~~QOODA (GOSA) TOWHIIDAA FI FAAYIDAA ISAA.~~~~~
Gaafii6. Allaahaan maaliif ergamtoota erge?
Deebii6. Isa gabbarutti akka nama yaamaniif erge ammallee Allaaharraa akka qindii (shirkii) dhabamsiisaniif Isaan erge.
Ragaan jecha Allaahaa ol taheeti:
{Dhugumatti erginee jira ergamaa ummata hunda keeysatti. Allaaha gabbarraa , Xaaghuuta (waan Rabbii achitti gabbaramu hunda) dhiisaa [jechuudhaan isaan erge]} An-Nahl:36
Xaaghuuta jechuun sheyxaana Rabbi malee waan biraa gabbarutti nama yaamu. Ykn akka isa gabbaran kan fedhuu fii itti nama yaamu.
Ragaan biroo jecha Rasuulaati S.A.W :
(Anbiyoonni obboleyani… Amantiin Isaaniitis tokko)
Bukhaarii fi Muslimtu gabaase
Cufti anbiyaa towiidatti nama yaaman jechuudha.

Gaafii7. Towhiidni Rububiyyaa(Towhiidni Rabbummaa ykn gooftumaa) maali?
Deebii7. Rabbi hojii isaatiin tokkichoomsuudha. Fkn: Akka waa uumuu, garagaggalchuu fi waan kana malee jiru.
Ragaan jecha Allaaha ol taheeti:
{Cufti faaruu Allaahaaf sabattuudha, Rabbii Aalamtoota (waan hundaa) kan tahe} Al-faatihaa: 2
Rabbiin abbaa alamaati, Isaatu uume, Isaatu razaqa.
Ammas Rasuulli S.A.W akkana jedhan:
(Yaa Rabbi ati Rabbii (uumaa) samiwwanii fi dachiiti)
Bukhaari fi Muslimtu gabaase
• Rabbiin samii fii dachii kophaa Isaa uume je’anii amanuun Towhiida Rubuubiyyaa je’ama. Towhiida kana namni khaadu hin jiru. Kiristaana, Waaqeeyfataa, Hinduu, Shi’aa, Ahbaash, Mushrikoota, Kaafiroota hunda yoo gaafatte Rabbiin kophaa dachii fii samii uumuu ni amanan.
Gaafii 8. Towhiidni Uluuhiyyaa (Towhiidni gabbaramaa) maali?
Deebii8. Gabbartiidhaan Rabbi tokkichoomsuudha. Fkn: akka kadhaa (du’aaii), gorraasaa (qalmaa), qodhaa, salaata, kajeellaa, sodaa, gargaarsa barbaduu fi k.k.f…
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Gabbaramaan keessan gabbaramaa tokkicha, haqaan gabbaramaan hin jiru isa malee. Inni Rahmata godhaadha, Rifataadha.} Al-Baqaraa: 163
• Rabbi malee wanni haqaan gabbaramu tokko hin jiru. Garuu Kan gabbaramaa jiru hundi dharaan gabbarame malee, gabbaramuu haqa hin godhatu.
Ammas Rasuulli S.A.W akkana je’e:
(Dura wanni Isaan itti yaamtu, Allaaha malee haqaan gabbaramaan hin jiruu ragaa bahuu haa tahu.)
Bukhaarii fi Muslimtu gabaase.
Ammas Hadiisa Bukhaarii keeysatti akkana je’e:
(gama Allaahaa tokkichoomsutti isaan yaami ) je’en.
• Ergamtoonni hundi wanni dura itti nama yaaman Allaah qofa gabbaruudha. Shirkii irraa fagaadhaa jechutti nama yaaman.
• Towhiida kana ilmi namaa hedduun itti hin amanu. Kiristaanni, Yahuudaan, Hinduun, Mushrikaa fii kaafirri gosa hundaa, Ahbaash, Shi’aan Towhiida kana hin fudhatan. Rabbi malee waan biraa ni kadhatan, ni qalaniif, silata ni godhaniif, itti booyan, gargaarsa irraa barbaadan.
Kiristaanni tokko eenyuutu dachii fi samii uume hoggaa jetten Rabbi sin je’a, garuu Iyaasuus, Maariyaam, Gibriil (gabreelii) fi waan adda addaa ni yaammata, ni qalaaf, silata godhaaf.
Ahbaash tokko dachii fii samii eenyuutu uume yoo jetteen Rabbi sin je’a. Garuu Nabiyyii s.a.w, Abdullaahi Hararii, Jeylaanii, Abaadir, fii awliyoota adda addaa ni yaammata, ni qalaaf, silata godhaaf, Isiif jecha nama ajjeesa, nama hidha, lubbuu baasa. Kiristaannis Nabi Iisaa yaamanii Mushirka hoggaa tahan, Ahbaash ammo nabi Muhammad s.a.w yaamuun, awliyaa biraa hedduu yammachuun mushrika tahan. Hundi na yammadhaa, na gabbaraa Isaaniin hin jenne.
Kanaaf Ahbaash yeroo hedduu towhiida maaliif bakka sadihitti adda baaftan Dachii fii samii kan uume Rabbi tahuu beynaan Towhiidni biraa hin jiru je’an. Shirkii teenya nu jalaa hin tuqinaa jechuu Isaaniti.

* Darsii itti aantu keeysatti qooda 3ffaa Towhiidaa ni xumurra.
Rabbiin warra waan dhagayeen qajeelu nu haa godhu.

BARNOOTA AQIIDAA 2FFAA KAN MADDA ISLAAMAA

+++++DARSII AQIIDAA 2FFAA+++++
Aaqiidaa tee Qabadhu
Qur’aanaa fii Hadiisa Sahiiharraa
-----------------------------------------------------------------------------
Sagaleen Hordofuuf: http://goo.gl/3ziUq

Kaleessa gaafii 3 Ragaa Qur'aanaa fii Hadiisaatiin deebifnee jirra.
Arra:
Gaafii4. Sa Rabbi sodaa fi kajeellaadhaan gabbarraa?
Deebii4. Ee, akkasitti gabbarra.
Ragaan jecha Allaahaa ol taheeti yeroo warra amane sifa isaanii dubbatu akkana je’e:
{Rabbii isaanii ni gabbarraan sodaatoo fii kajeeloo haala taataniin}
As-sajadaa: 16
*Warri amane Rabbii Isaanii azaaba Isaa sodaataa, Rahmata Isaa kajeelaa isa gabbaran. Rabbiin Azaaba jabaa qaba, Rahmata ykn rifannoota balloo qaba. Kanaaf Muslimi Ibaadaa keeysatti goflaa lamaan deema, akka shinbirroon goflaa lamaan barartu, Goflaan 1 yoo caphe lafa dhooyti. Goflaan lamaan Muslimaa tokko sodaa Rabbii, tokko kajeellaa Rahmata Isaati. Yoo Sodaan daangaa dabrees ni jallata, akka khawaarijaa taha. Yoo kajeellaan hojii hin qabne guddattes jallitee, Murji'aa taha. Ahbaash baaba kana keeysatti akka murji'aati. Osoo Ibaadaa hin goone Rabbiin ghafuuru Rahimi je'anii taa'uun jallina. Rabbiin Azaaba nama naqa je'anii sodaa qofaan daangaa dabrunis jallina.
Wanni barbaachisu jiddu gala karaa qabachuudha. Azaaba Isaa sodaataa, Kajeellaa Isaa qabaachaa, Ibaadatti jabaachuudha.
Ammas Ergamaan Rabbi S.A.W akkana je’e:
( Jannatan Allaaha kadhadha, ammas isaanin ibiddarraa tiyfama (maganfadha).)
Abuu daawudtu gabaase

Hadiisa Rasuulaa s.a.w kanarraa wanni hubannu Qixaaxa Rabbi sodaatuu fii kajeellaa Jannata Isaa qabaachuudha.
Lamaanuu walqixxaawu qaba. Sodaan kajeellaa caaluu fii Kajeellaan Sodaa caaluu hin qabu.

Gaafii5. Ihsaannni (ibaadaa tolchuun) maali?
Deebii5. Ihsaanni: ibaadaa keeysatti Allaahaa ol tahe ifirraa eeguudha .
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti:
{Inni isa si argu yeroo ati dhaabbattu, ammallee warra sujuuduu wajjiin garagaggaluu (sujuuduu) kee (ni arga)}
suuraa shu’uraa’: 218-219
Ammas Ergamaan Rabbii s.a.w akkana je’e:
(Ihsaanni ati Allaaha gabbaruudha akka waan isa agartutti, yoo ati isa arguu baattes inni si arga)
Muslimtu gabaase

* Ihsaanni Rabbi ifirraa eeguudhaan Ibaada godhuudha. Rabbiin si argaa, si dhagayaa, si beekaa, si hordofa. Kanaaf hojii takka hoggaa daleeynu Inni akka nu argu beekaa waa dalaguu qabna.
Sadarkaan Ihsaanaa ol aanaan akka waan ati Rabbi argituutti isa gabbaruudha. Yoo san dadhabde ammoo Inni si argaa beekuudhaan isa gabbaruu qabda.

Rabbiin na argaa namni amane, badii irraa if qaba. Osoo facebook irra jiraates, badii hin seenu. Rabbii Isaa kan Isa argu waan ifirraa eeguf badii hin seenu, salaata hin dabarsu, namatti hin kijibu, nama hin hamatu.

Rabbiin warra waan barattetti dalagu nu haa godhu.

Barnoonni keenya kan aqiidaa arraaf asumatti xumurama.
Boru Inshaallaah sagantaa kana fakkaatun hanga walitti deebinuu nagayaan jiraadhaa.
As wr wb.

BARNOOTA AQIIDAA 1FFAA KAN MADDA ISLAAMAA

+++++DARSII AQIIDAA 1FFAA+++++
Aaqiidaa tee Qabadhu
Qur’aanaa fii Hadiisa Sahiiharraa

sagaleen dhageefachuuf:  as tuqi: http://goo.gl/82Kyb

Akkaataan barnoota keenyaa haala gaafii fii deebiitin qophaawe.
Deebii Hundaaf Ragaan Qur'aanaa fii Hadiisarraa qophaawee jira.
Kitaaba kana keeysa waan jiru Muslimni hundi yoo xiqqaate afaan Isaatiin beekuu qaba. Waan amantii Islaamaa keeysatti akka Utaabaatti laallamu qofaatu gabaabfamee qophaaye.

Boqonnaa 1
****Haqa Allaahaan gabarranirraa qabu.

Gaafii1. Rabbiin Maaliif nu uume?
Deebii1. Akka isa gabbarruuf nu uume, kan waan takka isatti hin qindeesine.
Ragaan jecha Rabbiiti:

{Jinni fi ilma namaa waa hin uumne akka na gabbaraniif malee.} suuraa Az-zaariyaat: 56

Ragaan biroo jecha Rasuulaati S.A.W:
(Haqni Allaahaa gabarran Isaarraa qabu, isaan isa gabbaruudha, waan takkallee isatti qindeeysuu dhabuudha)
Bukhaarii fi Muslimtu gabaase.

Ibsa gabaabaa: Rabbiin waan nu uumeef beynee jirra akka Isa gabbarruufi. Eega akkas tahe kan Itti aanuu qabu Ibaadaan ykn Gabbartiin maali tahuu qaba.

>Gaafii2. Ibaadaa (gabbartiin) maali?
>Deebii2. Ibaadaan maqaa walitti qabataa tahe, jechaa fii dalagaarraa waan Allaahaan jaalatu hunda. Fkn: akka du’aaii (kadhaa), salaata, Rabbi sodaatuu fi k.k.f.
Ragaan jecha Allaahaa ol taheeti

{ Ja’i “ salaanni kiyya, qalmiti (wareegni ) kiyya, jiruun tiyya, duuti tiyya Allaahaafi, Rabbii Aalamtootaa (uumaa hundaa) kan tahe” }
suuraa An’aam: 162

Jiruun tiyyaa fii duuti tiyya hunda Rabbiif erga jenne Jiruu teenya keeysatti waan Rabbiin jaalatu tan nuti daleeynu hundi Ibaadaadha.

Ragaan biroo jecha Rasuulaati S.A.W:

(Rabbiin ol tahe ni je’a: gabrichi kiyya natti hin dhiyaatu waan takkaan, gama kiyyatti irra jalaatamaa kan tahe, waan dirqama ani isarratti godheerra.) bukhaarii gabaase
Hadiisul-qudsi jedhama, bukhaariitu gabaase.

Wanni haalaan gama Rabbii nama dhiheeysu waan Rabbiin namarratti dirqama godhe dalaguudha. Ibaadaa guddoon tana.
Ibaadaan maal akka taate barree jirra. waan Rabbiin jaalatu hunda jecha tahuu, dalagaa tahuu. kheeyrii dubbachuun, nama walitti araarsuun, kijiba dubbachurraa usuun, kijiba dhageefachuu dhabuun hundi ibaadaadha.

>Gaafii3. Akkamitti Rabbi gabbarra?
>Deebii3. Akka Allaaha fi Ergamaan Isaa nu ajajanitti isa gabbarra.
Ragaan jecha Rabbii ol taheeti :

{Yaa warra amantan Allaaha fi Rasuula tole jedhaa, dalagaa teeysan hin balleesinaa}
suuraa Muhammad: 33

Namni Rabbii fii Rasuula s.a.w faalleeysee Ibaadaattin jira je'u ni kijibe. Rabbii fii Rasuula jala yoo hin deemne dalagaan sun baddee hin qeebalamtu.

Ammas Rasuulli S.A.W akkana je’e:
(Inni dalagaa takka dalage tan ajajni keenya itti hin jirre, dalagaan sun isarratti deeffamtudha (hin qeebalamtu)) muslimtu gabaase.

Waan Rasuulli s.a.w hin dalagin Ibaadaa je'anii dalaguun dogongora, dalagaan sunis hin qeebalamtu.
Rabbii fii Rasuula s.a.w jala deemuu qofaan Ibaadaan qeebalamti.

darsiin teenya tan tokkoffaa asirratti dhumatti.

Rabbiin warra waan dhagayeen fayyadamu nu haa godhu.

Haqaaf Tumsuutu dirqama moo jam'aa oofitiif tumsuudha? Ilma namaa keenya jennee dogongora Isaa tumsinaaf moo haqaaf tumsina?

Haqaaf Tumsuutu dirqama moo jam'aa oofitiif tumsuudha? Ilma namaa keenya jennee dogongora Isaa tumsinaaf moo haqaaf tumsina?

Abuu Muhaammadiin

Rabbiin Qur’aana isaa keessatti akkana nuun jedha:-
"Isin caalaa ummataa dachii tana irratti argameeti, waan gaariitti wal ajajjan, badii irraa wal seertan, Rabbittis ni amantan." Suuraa Imraan 3:110
Sababa kana ta’eef qabsoo dheertuu wareegama guddoo barbaaddu tana bikkaan gahachuu yoo barbaanne, dogondora keenya wal sirreessaa deemuun dhimma dursa argatuu qabuudha. Kana waan ta’eef dogongoroota dhiheenya kana mudataa jiran irratti hundaawee yaada gabaabduu takka dhiheessu barbaada. Isinis yaada kiyya kana hubachuun anis yoon balleessa karaa irraa akka na deebifattan isin gaafadha. Jazakumullaahi kheeyran.

Abuu Daawud Usmaan dhiheenya kana footoo koree teenyaa tan mana hidhaa qaalitti keessatti ka’an nuu facaasee ture. Namoonni barnoota footoo kanaan ogummaa qaban akka himanitti footoon sun daangaa malee edit godhamee bareedinaa fii gabbina jarri hin qabne akka dabalate dubbatanii jiran. Footoo san dura kan facaase nama qabsoo muslimootaa tana keeysatti ciminaa fii amanamummaan beekkamu dha. Inni Abu Dawd Usmaan jechuun peejii odeeyfannoo dhokataa baasuun beekkameedha. Rabbiin dalagaa Isaa irraa haa jaalatu. Garuu footoon dhihoo kana gama Isaatin faca'e waan koreen yoo ijaan argan hin qabne qabatee jira. Footoo san dhugaa tahuu isii warri falman koreen mana hidhaa qaalittii keeysatti rakkoon ykn roorroon takka irra hin geenye nuun jedhuu kajeelan. Akkuma nama biraa hidhamanii jiran. san bira dabree balaan Qaalittiitti isaan dhaqabe tokko akka hin jirre dubbatamee jira. Raadiyoon BBN Radio Afaan Oromo May 15 2013 waan footoo sanitti rarra'u kan warra footoo shakkeef Abu Dawd deebii akka tahu maxxanse afaan oromootiin hiikee dhiheeysee jira. Footoo warri dhugaadha jedhan footoon mootummaan hayyamamtee kan kaafamte akka tahe nuu ibsanii jiran. Mootummaan (Bulchinsi mana sirreeysaa qaalittii) hidhamtoota kubbaa daawwatan akka footoo kaase, koreenis akka achumaan ka'e himanii jiran. Akka hundattu footoon Mootummaan kaafamtee, mootummaan facaafamte jechuudha. Gaafiin deebi'ii argachuu qabu hedduutu jira. Dura koreen qaalittii keeysatti miidhaa takka hin argine kan jedhuuf If duuba deebi'uu qabna.
1. Yaasin Nuuruu erga mana hidhaa qaalittii dhaqe kophaa baafamee mana qabanaatti akka hidhame gabaafamaa ture.
2. Ustaz Abu Bakar Jihaadawii harakaat mana murtiitti waan balaaleefateef akka roorrifamaa ture dubbatamaa ture.
3. Gaazeexeessaan Koree wajjiin hidhaa jiru Yuusuf geetachoo akka roorrifamaa ture gabaafamee jira.
Gabaasaaleen kun warra qabsoo kanaaf amanamoo tahaniin gabaafamaa ture. Arra garuu humaa badiin takka qaalittiitti hidhamtoota biraatin addatti isaan hin dhaqqabne jedhamee dubbatama. Kamtu dhugaadha?
Kan biraa dhihoo kana BBN afaan amaaraa "Idirisaawii harakaat" je'ee gabaasa tokko qopheeysee jira. Gabaasa san keeysatti Dr. Idriis namni jedhamu "Koreen humaa takka hin taane, qaama Isaanii irraa uffata baasee laalee jira" jedheera jechuun akka doktarri sun kijiba dubbate Ibsuuf yaalamee jira. Hoggaa Dr. Idriis dogongore hundi namaa dogongora isaa dubbatee balaaleefata. Arra irra dhaabbannee footoon kun dhugaa jennee yoo ka fudhannu tahe Dr. Idriis hin kijibne jechuu irratti walii galuu qabna, yoo kana hin taanee garuu footoo amma facaafamte tana ija shakkiitiin laaluun dirqama taati. Kanaafuu arra Abu Dawd hin dogongoru jechuf wanni duraan dubbatamaa ture hundi kijibatti jijjiramee jira. Hoggaa dubbiin akkana taate, Tuuta tiyyaaf haraamni halaala, akka jechuu fakkaata.
Dogongorri abbaa fedhan dogongoramu dogongora malee waan biraa tahuu hin dandahu. Haqa jala deemuutu dirqama malee nama jala deemun dirqamaa miti. BBN fii Abu dawd islaamaaf waan hedduu dalagan Rabbiin galata Isaanii jannata haa godhu, garuu Isaan dogongora Irraa qulqulluu miti, akkuma nama hundaa ni dogongoran. Kanaaf dogongorri isaanii sirriidha jennee harka dhahuu Islaamni nu hin qaraasisine. Islaamni dogongora irraa wal deebisuu qofa nu qaraasise.
Fudeeyl binu Iyaad Rabbi Rahmata haa godhuuf akkana jechu turan "Karaa haqaa qabadhuu jala deemu, xiqqaachuun nama Isa hordofuu siin miidhu, heddumina nama halaakamuutiin hin dagamin".

Muziiqaan haraama hoggaa jenne Muslima hundarratti haraama. malee nama qabsaaweef, Raadiyoof halaala jechuu miti.
Footoo dubartoonni Facebook gubbaa kaayuun haraama yoo jenne footoon jaartii koreetii fii tana nama biraa hundi haraama jechuudha. Kijibni haraama yoo jenne muslima hundarratti haraama jechudha. Hanga ammaa Muslimootaaf qaamni amanamaan "Dimtsachin Yisamaa" tahuun Isaa shakkii hin qabu.
Jarri dubbanne kunis qabsaawoota tahuun Isaanii shakkii hin qabu. Garuu Nasrii Rabbirraa argachuuf haqa qofaatu barbaachisa.
Islaamni Nama jibbitan irra kijiba akka hin keenye nu barsiisa.
Nama jaalatan Irraahis kijiba dhugaa fakkeeysanii fudhachuun dhorgaadha.

Rabbiin warra Haqaaf Tumsu nu haa godhu!

FAYYADAMA FACEBOOK IRRAA QICAA XIQQOO TAKKA

FAYYADAMA FACEBOOK IRRAA QICAA XIQQOO TAKKA
Abuu Muhammad

Ahbaash dhufuu wajjiin fayyadamtoonni facebook gama biyya teenyaatii dabalaa jira. Kunis sababaa qaba. Biyya Xoobiyaa Wayyaaneen bulchaa jirtu waan haqa nama dhageeysisu hunda cufuu isiiti. TV fii Raadiyoon waan Isaaniiti, Gaazeexaan haqa himtu hundi ni cufamti. Gaazeexaa Islaamaa haraama erga nurratti godhan arra amata geenye.

Muslimoonni, warri siyaasaa, akkasuma namni Wayyaaneen afaan qabde hundi gama facebook dhufee asiin oduu fii barnoota kaayyoo Isaaniitin wal gitu waliif dabarsan.
Muslimoonni ammoo Ahbaash tahaa, yookaan Wahbiyyaa Isiniin jennee Isin dhabamsiisna jettee mootummaa wayyaanee Tigreen itti duullaan ifirraa facebook irratti Ahbaash abbaa Isii wayyaanee wajjiin Saaxiluu jalqaban.

Namni Oduu Qabsoo Muslimootaa dhagayuu fedhe facebook gubbaa dhufuu qaba. kanaa fii haajaa biraatiif ilmi namaa facebook gubbaa guutee jira.

Amma fayyadama Facebook irraa xiqqo isiniif tuqa.
=Facebook erga banatan nama beekan ykn Beekuu fedhan (Friend Request) hiriyummaa naaf tahii itti ergan. Namnis siif erga. Wal qeebaltan.
Ammoo amma namni wal beekuufii dhiisee hin laalu walitti ergee wal bara, diddu walirraa usa.
= Facebook ergaa kee nama ati hiriyaa taateen akka mullatu siif godha. Hoggaa ati facebook seente Iddoo duwwaa tokko keeysatti (What's In your Mind?) sin je'a, Maaltu sammuu tee keeysa jira? akka jechuuti.. Kanaaf waan feete bakka sanitti barreeysitee (Post) dhoyta .. Maxxansi akka jechuuti.
=Facebook hiriyaa kee waliin kophaa ergaa akka waliif dabarsitu siif hayyama (Chat) waan jedhu qaba, Odeeysi akka jechuuti. Yoo Rabbi hin sodaanne waanuma feete Odeeysita!
Chat ykn Odeeysuu san keeysatti yoo feete nama tokko ol bakka takkatti walitti qabdee (Group Chat) godhuu dandeeysa, akka gareen odeeysuu jechuudha.
Yoo Garee akkasii keeysa namni ati hin beyne hedduun jiraate, kan hiriyaa kee hin tahin Facebook Nama sin beeyne heddutti ergaa erguun nama jeequudha je'ee ifirraa si ari'a. Nin bana jettu fatanaan Isaa dheertuudha. Kanaaf Group chat ykn oduu gareen odeeysan keeysatti nama hiriyaa keenya tahe waliin godhuutu filatamaadha.
Garuu amma Namoonni tokko tokko Osuma hayyama sin gaafanne gama Group chat ykn oduu garee san keeysatti si afeera, Oduun hoggaa laalte waan si laalchisuu miti, fedhu haraama tahuu dandaha. Hoggaa akkasii san mana ykn garee san keeysaa bahuu feete akkamitti baata.
1. Group chat erga namni itti si afeere ifiif yoo baate malee namni si baasuu hin dandahu.
2. Group chat bantee gama gubbaatti Mallattoo * kana * tuyxa.
3. barruu hedduu siif baha, ati irra gad deemtee Leave Conversation "Hasawa ykn Oduu dhaabi" akka jechuuti. Isa san dhoyta, akkasitti ganda fasaadaa keeysaa if baafta.

= Facebook Share, Like, comment godhuuf carraa siif kenna.
Share jechuun facaasi akka jechuuti... waan namni hiriyaa keetii barreeyse ykn maxxanse atis sitti tolu ni facaafta Share godhuun.
Like Jechuun naaf tahe, fedhe, akka jechuuti waan hiriyaan kee maxxansu feetu like dhoyta, Jibbitu ifirraa dhiifta.
Comment jechuun Yaada kenni akka jechuuti yoo waan Hiriyaan kee maxxanserratti yaada kennuu feete Comment tuyxee bakka duwwaatti barreeysita. Yaada kee Namni ati hiriyaa taateen, akkasumas Hiriyoonni nama ati yaada kenniteefii ni argan.
Misikinni tokko tokko hiriyaa isaa malee namni hin argu je'ee waan hin taana barreeysa takkaa icciitii baasa. "eeda Silkii maaf na jalaa kaasuu didde? Abbaan kee ni galee? Jaarsa keetii sitti dhufee?" kan waan akkanaa kana barreeysuu jira.
Jaarsaa jaartiin yoo kana argan addaan bahan jechudha!

Rabbiin Facebook irratti kheeyrii warra dalagu nu haa godhu.
Namni Miskinni tokko tokko Rabbiin facebook irratti waan barraawu hin arguu saha. Rabbiin Facebook mii waan feete keeysatti waan ati godhattu si arga.
Facebook irrallee jiraannu Rabbi haa sodaannu
Itti fufa

Magaalaa Aggaarootti Madrasaan 2 mootummaan cufamuun isaa dhagayame.

Magaalaa Aggaarootti Madrasaan 2 mootummaan cufamuun isaa dhagayame.

Jum'aa dabree Muslimoonni mormii cimaa waan godhaniif Mootummaan Madrasaa Masjida Hilaalii fii Madrasaab Masjida towfiq mootummaan cufuu Isaa jiraattonni Magaalaa Aggaaroo gabaasanii jiran.
Torbee dabre Mormii cimaa godhametti aansee Bulchinsi magaalaa Aggaaroo Imaamootaa fii Koree masjidaa walitti qabuudhaan Imaamoota duraanii ari'ee, Madrasaan akka cufamu godhee jira.
Mootummaan Amantii hin seenne ifiin jedhus kanaa olitti wanni amantii seenuu isaa addeessu akka hin jirre nama hundaaf ifaadha.

Mootummaan lola Muslimootarratti baneen Masjidaa fii Madrasaa hedduu bakka adda addaatti cufaa jiraachuun Isaa ni beekkama.

Rabbiin Adawwii amantii teenyaa nurraa haa dhorgu.

Yaa Abbaa Ilmaa! Yaa Hadha Ilmoo Dhagayi!

***** Gorsa Bareedaa Dr. Aa'id Al-Qarnii*****

Yaa Abbaa Ilmaa! Yaa Hadha Ilmoo Dhagayi!

Ilmoo yoo hin qabaannes beekhi!

>Ilma keetiin Ka’ii salaati yoo dide Azaaba seenta hin je’aniin

Garuu Koottu naa wajjiin salaati akka waliin Jannata seenuuf je’iin.

>Ilma keetiin ka’ii baradhu, hin taphatin barnoota sii caala hin je’iniin

Garuu Hoggaa barnootaa fii hoojii manaa kee fixxe wajjiin taphanna ykn bashannan je’iin.

>Ilma keetiin ka’ii afaan sawaakkadhu yeroo hunda sitti himuu hin qabu hin je’aniin

Garuu Ati waan hoggaa hunda afaan sawaakkattuuf natti tolta, hangan ani siif himullee hin eydu je’iin.

>Ilma keetiin cinnaacha biitaa irratti hin rafin jettee itti hin ka’iin

Garuu Rasuulli s.a.w cinnaacha mirgaatin akka rafnu nu barsiise je’iin.

>Jechi sirraa bahu hundi ilma kee irratti waan uumu qaba.

Sagalee Ibsituu dukkanaa 7ffaa

Sagalee Ibsituu dukkanaa 7ffaa

http://goo.gl/gOZgQ

>>Oduu Torbaanii

>>Seenaa Filoosoofar Abdullaahi hararii

>>Ergaa dargaggootaaf

>> Fakkeenyoota Keenya

>>Walaloo

Moobilaaf: http://goo.gl/gOZgQ

Koompitaraaf: http://goo.gl/PBLXq

Walaloo koree Muslimaa haa yaadannuu

Koree teenya haa yaadannu!

By Abuu Salaah Al-Muhaajir

Koree kudha torban ummata muslimaa 

Hayyoota beekamoo sadarkaa aalamaa

Badii tokkoon malee hidhatti azzabamaa

Biyya dukkanooytu hinjirre mirgi namaa

Muslima tahuudhaaf namni azzabamaa

UU nu dhagayaa ummata aalamaa

ABUU BAKAR AHMAD namni hin beyne hin jiruu

Warra isaan hidhe Rabbiin haa dararuu

Yaa Ilaahii waayee ustaaz YAASIIN NUURUU

Atummaan murteysii Aziiz yaa Jabbaaruu

Ijji too booyaadhaa qalbiin too hiraaruu

Badii malee cubbuun hidhaa keessa jiruu

Kuun AHMADDIIN JABAL qondaala nagayaa

Seenaa keenya muslimtoota itoophiyaa

Aalama barsiise kitaaba itti kaayaa

Ammas haa yaadannuu ustaaz KAAMIL SHAMSUU

Diiniif lallaburraa Hoggu takka hin usuu

Warra isaan hidhe Rabbi haa dhamaasuu

Dhukkuba garaatiin qabee haa albaasuu

Zaalimtoota matarra gadi nu haa buusuu

Nu haa godhu ka diin isaatiin murteessu.

Goodina Wallaggaa Lixaa Magaalaa Giimbiitti Masjida Ijaaruun dhorgame

ODUU OOWWAA
Goodina Wallaggaa Lixaa Magaalaa Giimbiitti Masjida Ijaaruun dhorgame.

Magaalaa Gimbiitti Masjidni hawaasaan Jaaramaa ture Bulchinsa magaalaa Gimbiitiin akka dhaabbatu godhamuu Isaa jiraattoonni magaalatti ibsanii jiran.

Bakka amma Masjidni itti ijaaramaa jiru kana Muslimoonni karaa seera qabeessaan kan bitatan hoggaa tahu, yeroo Isaan bitatan Bulchinsi Goodinaa akka bakka sanitti argame Ibsuudhaan, Bulchinsi Goodinaa akka waan fedhan itti ijaaruu dandahan Ibsee ture. Garuu amma Masjida eegalan xumura irra gahanii osoo jiran seeraa ala jechuun dhaabsisanii jiraachuun Isaanii beekkamee jira.

Masjida kana jalatti Madrasaa fii olmaan daa'immanni akka ijaaramaa jirus Jiraatoonni magaalaa Gimbii ibsanii jiran.

KADHATTUUN WAYYAANEE NORWEEYITTI SALPHATTEE JIRTI

Oduu Gammachiisaa

Norweeyitti Mootummaan xoobiyaa hidhaa abbaayiif (Giddibii abbaayiif) boondii gurguruuf wal gahii guddaa yaamee ture. Garuu Hawaasni biyya teenyaa hundi bakkatti kadhattuu wayyaanee xiqqeeysanii walgahii facaasanii addaan galchanii jiran.
Muslima
kiristaana
saba biraa hundi tokko osoo hin hafin shiftoota mataa gad qabachiisanii jiran.

Hidhaa Abbaay dhira

Mirgaa muslimootaa
Mirga amantii
Mirga sabootaa
haa kabajamu jechuun televiziinaa fii gaazeexaa Norweey hundaan dabraaa turan.

Allaahu Akbar.